Telkkarissa
Viestintä
Library Computer
|
Kesto:
43 minuuttia
|
Potkustartti
taistelee Korgeja, P-liiton arkkivihollista, vastaan.
|
Star Wreck V: Lost Contact tehtiin itseasiassa
ennen SW4½:ta. Lost Contact oli ensimmäinen kerta, kun
eläviä näyttelijöitä käytettiin piirrettyjen hahmojen sijasta.
3D-grafiikka on myöskin huimasti kehittyneempää kuin aikaisemmissa
osissa, erityisesti valaistuksen ja partikkeliefektien osalta.
Tämä yhdistettynä tv-resoluutioon mahdollisti varsin komeiden
kohtausten tekemisen. Lost Contact olikin luultavasti ilmestyessään
komein leffa mitä koskaan oli tehty niin minimaalisella budjetilla.
|
Star
Wreckien herra ja jumala, Samuli Torssonen, poseeraa "valtavan"
bluescreenin edessä. |
|
Korgien
leikkelysäde toiminnassa. |
Juonen lähtökohdat parodioivat Star Trek: First Contactia.
Korgien konerotu lähettää aluksen ajassa taaksepäin hyökkäämään
ihmiskunnan kimppuun, ennenkuin teknologiamme muodostaa heille
uhan. Potkustart sattuu olemaan ainoa toimintakuntoinen P-laivaston
alus ja joutuu seuraamaan Korgeja menneisyyteen.
Korgien suunnitelma on murhata rocktähti Jeffrey Cochbrane ja
hänen bändinsä Tuhokuolema, ennenkuin he ehtivät kovaäänisellä
konsertillaan kiinnittää läheisen Vulgaaripartioaluksen huomion.
Tällöin ihmiskunnan ensikontakti muukalaisiin jäisi tapahtumatta.
Korgit onnistuvat keskeyttämään konsertin, mutta kohtalon oikusta
Jeff selviää hengissä. Pelastaakseen ihmiskunnan Potkustartin
miehestön täytyy löytää riittävä äänentoistojärjestelmä tälle
kitarasankarille. Niin ja selviytyä paristasadasta Korgista jotka
juoksentelevat ympäriinsä 1900-luvun maassa.
|
Jeffrey
Cochbrane (oikealla) & hänen bändinsä. Oikealta: Rudi Airisto,
Petri Lehtinen, Lauri Lepokorpi. |
|
|
Kapteeni
Pirk, tarkkana kuin porkkana. Riittääkö moukan tuuri ihmiskunnan
tulevaisuuden pelastamiseen tällä kertaa? Se kun sattuu olemaan
ainut asia joka Pirkillä on puolellaan...
Tämä kapteeni kuluttaa avaruusaluksia nopeammin kuin useimmat ihmiset
sukkia. Osaa esittää Samuli Torssonen. |
Komentaja
Dwarf, valmiina 1900-luvun haasteisiin. Tämä aina valpas taktisen
hoitava upseeri potkii mekaanisia perseitä niin avaruudessa kuin
maassakin. Esittäjänä Timo Vuorensola sekä karu tekoparta. |
|
|
|
Mr. Info, mekaaninen tiedeupseerimme. Häneltä löytyy vastaus
kaikkeen, mutta samalla hän onnistuukin ärsyttämään muun miehistön
sekopäisiksi. Esittäjänä Antti Satama.
|
Rocktähti Jeffrey Cochbrane. Hän ei ole koskana
halunnut muuta kuin soittaa kovaa ja ryypätä enemmän kuin hänen
maksansa kestää, mutta nyt hänet pakotetaan pelastamaan maailma...
Esittäjänä Rudi Airisto ja halvat aurinkolasit.
|
|
|
|
Paha korgi-kuningatar, jonka alkuperäiset suunnitelmat muuttuvat
henkilökohtaiseksi kostoretkeksi. Roolissa Nina Karppinen.
|
|
Lähes
kaikki ystäväni näyttelivät elokuvassani. Koska kenelläkään ei
ollut aiempaa kokemusta, saatikka sitten koulutusta, lopputulokset
olivat varsin.. hmm... vaihtelevia. Joskus ei auttanut muu kuin
hyväksyä virnistelevät Korgit ja muut pikku outoudet :-)
|
|
Kuka tahansa voi hakea netistä hienon 3d-mallin ja renderoida
pienen pätkän. Mutta monimutkaisemman kohtauksen hienoilla liikeradoilla
vaatii huomattavasti enemmän kokemusta. Monet avaruustaistelupätkien
tekijät netissä ovat sortuneet suoriin ja yksinkertaisiin liikeratoihin,
varastettuihin päälleliimatun näköisiin räjähdyksiin, ja tunnettujen
alustyyppien "epärealistiseen" käyttäytymiseen.
Ja useasti raskaat risteilijät räjähtelevät yhdestä osumasta,
joka ei ole kovin uskollista Star Trekille tai Babylon 5:lle.
Itse yritän välttää näitä uusimmassa elokuvassani, ja kaiken pitää
olla mahdollisemman tarkkaa. Star Wreck V:n tehosteet eivät
enää näytä kelvollisilta ja luultavasti teen ne uusiksi jonain
kauniina päivänä.
|
|
Yksi
P-laivaston kevyt kruiseri yrittää pelastaa kaukovartioasema Deep
Space 6:tta Korgien hyökkäykseltä. |
| Avaruuskohtauksen tekeminen alkaa
liikeradan tekemisellä. Ensin tehdään karkea versio liikeradasta,
jota sitten aletaan hienosäätää. Yhden aluksen hieman monimutkaisempaan
liikerataan voi mennä helposti tuntejakin. Kun alusten liikeradat
ovat valmiita, lisätään säteet, räjähdykset ym tehosteet ja tarvittaessa
korjataan liikeratoja, jos esim. räjähdykset ovat vaikuttaneet liikkeeseen.
|
|
...ja
epäonnistuu surkeasti.
Tämä
on yksi muutamasta kohtauksesta, joka tein uusiksi Lightwave 5.6:lla.
Alkuperäisenä aikomuksena oli uusia kaikki tehosteet Special Editioniin,
mutta ajan rajallisuuden vuoksi päätin lykätä sitä.
|
|
Star Wreck V:ssä tehosteet renderoitiin kohtauksiin 3DS
Maxilla. Säteet olivat Direct Light-valoja, joissa oli volumetric-optio
päällä. Valopallot ja korgien aseet olivat partikkeleita, joissa
oli suuri hehku.
Kuten tästä kuvasta voi päätellä, lens
flareja olisi voinut käyttää aseiden laukaisukohdissa,
mutta niiden käyttö 3D Studio Max 1.2:ssa on hieman
hankalempaa kuin Lightwavessa. Ne olisi pitänyt lisätä
jälkituotannossa, mutta näyttäisi siltä että
olin liian laiska silloin.
|
|
|
|
Tämä räjähdys-kohtaus on Lost Contactista
kun korgien kuutio on tuhoutumaisillaan. Käytin vain partikkeleita
näiden räjähdyksien tekoon. Et näe yksittäisiä
partikkeleita, koska ne ovat niin pieniä ja niitä on
2000-5000 per räjähdys.
Hehkuun käytin ilmaista Max pluginia nimeltä Super
Glow. Mielestäni Max pesee Lightwaven hehkumistehosteissa,
koska siinä on paljon enemmän optioita ja toimintoja.
No, kyllä Lightwaven hehkukin on tarpeeksi hyvä, mutta
silti hieman kaipaan Maxin optiota tässä suhteessa.
|
|
Glow-säätöjä
muuttelemalla pystyy tekemään varsin erilaisia räjähdyksiä. Tässä
kohtauksessa P-liiton kruiseri räjähtää palasiksi. 3DSMaxissa objektien
räjäyttäminen on helppoa, tässä tosin tuli käytettyä turhan pieniä
kappaleita. |
|
3DSMaxissa voi myös käyttää sisäänrakennettua Combustion-pluginia
objektien räjäyttämiseen. Se on varsin helppokäyttöunen, mutta
laatu ei ole päätä huimaava ja kokeneemmat 3D-expertit haistavat
Combustion-räjähdyksen kilometrien päähän.
Korgikuutio on muuten pelkkä kuutio, jossa on päällä tekstuuri,
Max nimittäin tukehtui yrittäessään renderöidä monimutkaisempaa
kuutiomallia. Star Wreck V rendattiin 200Mhz Pentiumilla
jossa oli huimat 32 megatavua muistia.
|
|
|
|
Kohtaus Lost Contactista. Pilvenpiirtäjän ylin kerros
räjähtää atomeiksi. Taas kerran kyseessä on partikkeliräjähdys,
painovoima päälle käännettynä. Pilvenpiirtäjä on muuten Phoenix-säätiön
rakennus MacGyverista :-)
Partikkeleja käytettiin melkein kaikissa Lost Contactin
tehosteissa: tulessa, hehkuissa, aseissa ja ties missä muussa.
Voisi melkein sanoa, että ilman partikkeleja ei olisi Star
Wreck: Lost Contactia...
|
|
|
|
|
|
| Star Wreck: Lost Contact oli
myöskin ensimmäinen Wreck, joka käytti eläviä näyttelijöitä,
joten tarvitsimme joko oikeat komentosiltalavasteet, taikka sitten
virtuaalilavasteet. Hyvännäköisten oikeiden lavasteiden rakentamiseen
olisi kulunut aivan liikaa rahaa, eikä meiltä olisi edes löytynyt
tilaa mihin ne pystyttää. Joten päätimme kokeilla bluescreeniä,
ihan vain huvin vuoksi. Odotukset eivät olleet korkealla viiden
pennin varusteiden takia. Tulos oli kuitenkin yllättävän hyvä, ottaen
huomioon että bluescreeni oli vain (halpa) sininen lakana ja softana
toimi Adobe Premiere. Tänään katsottuna jälki oli aika shokeeraavaa
:) |
|
|
|
Lainasimme taustakuvat Star Trek Technical Manualista. Ongelmana
tosin oli kuvien kehno resoluutio, joka oli vain jotain 320x200.
Bluescreen-tekniikka vaatii, että lakana valaistaan oikein mahdollisimman
kirkkaan siniseksi ilman tummia varjoja, tämä hoitui lukulampuilla.
Mikäli taustakuvakin on sinisen sävytteinen, halvan lakanan aiheuttamat
virheet katoavat varsin hyvin, kuten kuva vasemmalla osoittaa. |
|
Järkyttävä
totuus... Leffassa käsituikuttimet saattavat näyttää varsin hyviltä,
mutta todellisuudessa ne ovat vihreitä Super Soakereita, jotka
on maalattu mustiksi. P-liiton kommunikaattorit taas on tehty
paperista. Kuten sanottua, budjetti oli aikalailla olematon :)
|
|